maanantai 14. joulukuuta 2015

Mistä treenaaminen ja kisaaminen sai alkunsa?



Hellurei!

Ajattelin pitää pienen esittelyn siitä, kuka täällä näppäimistön takana naputtelee! :D Lukijoina vaikuttaa olevan sellaisia, jotka ei tunne minua yhtään. Nekin, jotka tuntevat, voivat kuulla jotain uutta. :D

Noh! Olen siis Jonne Salmi Rovaniemeltä. Olen 24-vuotias. Olen lähtöisin entisestä maalaiskunnasta Sinetänsalmesta eli melkeinpä maalaispoika alkujaan. :D Kävin siellä kyläkoulua, jossa oli n. 20 oppilasta koko ala-asteella. Kolmannella luokalla muutin kaupunkiin, jossa oli yhdessä luokassa pelkästään yli 20 oppilasta. :D Ujolle pojalle melkoinen shokki. :D


Nykypäivää, historian ohella. :D Kuva: Arctic 247 Gym
Harrastustaustani ei ole tosiaan mikään laaja. Olen entinen kilpauimari, mutta lähinnä se uiminen oli itselläni harrastus kuin kilpailulaji. Enpä paljoa kisoissa käynyt, kun ei kiinnostanut. Uimisen lopetin yläasteella ja sen jälkeen vuoden harrastin painia. Siinä onkin liikuntaharrastukset. :D Ettei tässä olla mistään huippu-urheilijasta lähdetty liikkeelle. :D

Yläasteella,  kun olin lopettanut uinnin ja painimisenkin, en harrastanut mitään liikuntaa. Innostuin  tietokonepeleistä ja leffoista. :D  Syöminen oli silti jäänyt, koska se on kivaa. Paino lähti nousemaan nopeaa. Jossain vaiheessa havahduin, kun paino oli jo noin 96kg. (Tässä vaiheessa en vielä ollut salille löytänyt.  Muutenkaan en harrastanut mitään liikuntaa.) Tuntui todella pahalta omassa kropassa. Silloin päätin, etten aio painaa 100kg.
Kumminkaan kaikki ei usko niin tässä oltiin vuonna 2006...
Noihin aikoihin oli ”muodissa” karppaaminen, jonka sitten otin tyylikseni, jolla pudotan painoa. Muistelisin idean olevan simppeli – täysjyvätuotteita, salaattia ja lihaa. Toisin kuin nykyään, niin mitään en punninnut. Söin usein, sopivan pieniä annoksia. Tuohon aikaan en lisännyt liikuntaa, koska kuuluin niihin, jotka eivät kehdanneet urheilla julkisesti. Itse ajattelin silloin, että porukka tuomitsee. (Läski lenkillä!) Nyt voin sanoa, että oma paikkani silloin olisi ollut kuntosalilla tai lenkkipolulla. Tätä menoa jatkoin kaksi kuukautta, jonka jälkeen kävin puntarilla. Paino olikin tippunut 96 kilosta 86 kiloon! 10kg 2kk! Olin hämmästänyt, iloinen ja tyytyväinen itseeni. Tämä oli ensikosketukseni ”ruokavalioon” ja ymmärrys sen tärkeydestä. :) Samalla leikkasin letin lyhyeksi.! :D

Kun olin pudottanut painoa, niin mielessäni alkoi liikkua kuntosalille meneminen… Kynnys oli vaan liian suuri ujolle kaverille. :D Kuulin, että pari kaveria oli alkanut käymään salilla ja siinä völjyssä sitten uskaltauduin ensimmäisen kerran salille. Salille kun uskaltautui, niin sille tielle ollaan jääty. Salilla käynti oli pitkään ON-OFF-suhdetta. Välillä käytiin ja välillä oli pidempiäkin taukoja. Ruokavalio oli lähinnä sinnepäin. Välillä lihottiin ja välillä laihdutettiin. :D

2011 vuoden joulukuu. 3-4kk ehditty panostaa.
Ensimmäisen kerran aloin oikeastaan panostamaan 2011 vuoden puolessa välissä, kun armeijasta pääsin. Aloin itsenäisesti hakemaan tietoa joka paikasta niin treenaamisesta kuin ruokavaliosta. Kokosin itselleni ruokavalion, joka silloin taisi koostua 3 ateriasta ja 2 välipalasta. Treeniohjelmana käytin 2+3 -jakoista (2 päivää ”perusbodausta” ja 3 päivää enemmän ”volyymi-/pumppityylillä” .) Tämän tyylistä treeniohjelmaa suosin vieläkin. Puntteja kolistelin pari vuotta. Silloin tein myös enemmän voimabodailua, jonka myötä kärsin useamman loukkaantumisen. Isoinpia loukkaantumisia ovat olleet olkapäässä repeämä, alaselässä repeämä, jossa samalla iskias, välilevyt ottivat osumaa sekä toinen polvi on ollut melko sökönä. Tässä myös yksi syy, miksi panostan (varsinkin nykyään) enemmän tekniikkaan kuin painojen korottamiseen. Loukkaantumiset ovat kehityksessä pahimpia hidasteita. Kantapään kautta opittuja asioita. :D


Hotellista 2014 jyväskylän kisojen jälkeen.
2014 julkaistiin uusi laji - men´s physique juoniorit. Tämä aukaisi sen oven, että saatoin kesken vuoden ostaa kisalisenssin ja kisata syksyllä… Tämä oli itselläni viimeinen mahdollisuus osallistua junnuihin. Isommilta pojilta kävin kysymässä neuvoa ja vinkkejä. Mietin viikonlopun yli. Sitten päätin, että nyt lähdetään kisaamaan ja aloitetaan kisadieetti. YOLO! Otin silloin yhteyttä Jiipee Pulkkiseen, jonka kanssa aloitettiinkin dieetti heti kun olin käynyt Torniossa mutkan hänen luonaan. 2014 kilpailin juniorina ja saavutin Jyväskylän karsinnoissa Men´s Physiquen -178cm yleisen sarjan voiton. Samalla tulin valituksi parhaana juniorina edustamaan Suomea MM-kisoihin, jossa ei enää oikein mennyt hommat nappiin. MM-kisat Meksikossa olivat kuitenkin itselleni parhaimpia kokemuksia ikinä ja tapasin todella hienoja ihmisiä! :) 2014 kisojen jälkeen jatkoin taas omassa valmennuksessani. Hommahan meni hieman läskiksi, koska en oikein osannut palautua kisadieetistä joka oli täysin uusi juttu. Vaikkei paljoa mitään syönyt, niin läskiä vaan tarttui.


Osa MM-joukkuetta :)
2015 Oulun karsinnat.

2015 vuoden alussa olin alkanut miettimään, milloin kisaisin uudestaan ja kenen valmennukseen menisin. Kävin kaverin mukana helmikuussa Uusitalon Arin luona Kemissä ja homma nappasi saman tien. Itseeni vaikutuksen teki niin treenitekniikat kuin tutkittu tieto. Sain yhdessä päivässä paljon uutta tietoa sekä vahvistusta omiin ajatuksiin. Tunsin, että ajatusmaailmat kohtasivat.  Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin se, että sain paljon apua ja neuvoja, vaikken ollut edes aloittanut valmennusta. Näki, että toinen todella haluaa auttaa. Maaliskuussa aloitettiin kunnolla yhteistyö ja vaikkei lähtökohdat kummoiset ollut, niin pistettiin tähtäimeksi tulevan syksyn kisat. Vain noin 3kk ehdittiin pitämään kunnollista kehityskautta, jonka jälkeen alkoikin dieetti. Kehityskausi jäi turhan lyhyeksi ajatellen siirtymistä junnuista aikuisiin. Koska 2014 kunto oli jäänyt vajaaksi, niin pelkästään kireämpänä oleminen toisi paremman paketin lavalle ja saisi kropasta enemmän irti. Samalla näkisi paremmin, mikä on potenttiaali tulevaisuudessa. Pääsinkin todella kireään kuntoon ja painoa oli 3kg vähemmän kuin vuonna 2014. Fysiikka koki tällä dietillä selvää muutosta parempaan.
Syksyllä 2015 saavutin Oulun karsintojen voiton ja Lahdessa SM-kisojen 8.sija. Vaikka tavoitteet oli korkeammalla, niin lähtökohtiin nähden jälkeenpäin pystyn hyväksymään tilanteen. :D

2015 kisadieetin muutos. Reilut 20kg sulateltu rasvaa.
Sitten päädytäänkin tähän päivään! Tämmöinen on siis lyhyt tiivistetty historiani, miten lajiin päädyin ja myös sen vierestä. :D Tarkoituksena oli vähän esitellä itseäni ja kertoa myös siitä, että tässä lajissa kisaa ihan 'normaaleja' ihmisiä. Ei tarvise olla mikään supermies/-nainen, vaikka vaativaa hommaa onkin. :D ”Jos minä pystyn tähän, niin kuka vain pystyy” Pitkälti tämä homma on päästä kiinni ja vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Olen itsekin ollut siinä tilanteessa missä moni muu eli kärsinyt ylipainosta. En todellakaan ole ollut aina mitenkään urheilullinen vaikka nyt urheilu ja hyvinvointi on lähellä sydäntä. Tähän on päädytty valintojen kautta ja todella nauttii tästä tekemisestä, sekä kun tuntee itsensä terveeksi. Kisaaminen on se lisäpotku tähän tekemiseen, jota jatkaisin, vaikken kisaisi.

Jokainen valitsee tiensä, kunhan itse nauttii sillä tiellä kulkemisesta. Aina sekään ei helppoa ole. :D
T: Jonne Salmi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti