Mistä treenaaminen ja kisaaminen sai alkunsa?

Hellurei!

Ajattelin pitää pienen esittelyn siitä, kuka täällä näppäimistön takana naputtelee! :D Lukijoina vaikuttaa olevan sellaisia, jotka ei tunne minua yhtään. Nekin, jotka tuntevat, voivat kuulla jotain uutta. :D

Noh! Olen siis Jonne Salmi Rovaniemeltä. Olen 24-vuotias. Olen lähtöisin entisestä maalaiskunnasta Sinetänsalmesta eli melkeinpä maalaispoika alkujaan. :D Kävin siellä kyläkoulua, jossa oli n. 20 oppilasta koko ala-asteella. Kolmannella luokalla muutin kaupunkiin, jossa oli yhdessä luokassa pelkästään yli 20 oppilasta. :D Ujolle pojalle melkoinen shokki. :D

Nykypäivää, historian ohella. :D Kuva: Arctic 247 Gym

Harrastustaustani ei ole tosiaan mikään laaja. Olen entinen kilpauimari, mutta lähinnä se uiminen oli itselläni harrastus kuin kilpailulaji. Enpä paljoa kisoissa käynyt, kun ei kiinnostanut. Uimisen lopetin yläasteella ja sen jälkeen vuoden harrastin painia. Siinä onkin liikuntaharrastukset. :D Ettei tässä olla mistään huippu-urheilijasta lähdetty liikkeelle. :D

Yläasteella,  kun olin lopettanut uinnin ja painimisenkin, en harrastanut mitään liikuntaa. Innostuin  tietokonepeleistä ja leffoista. :D  Syöminen oli silti jäänyt, koska se on kivaa. Paino lähti nousemaan nopeaa. Jossain vaiheessa havahduin, kun paino oli jo noin 96kg. (Tässä vaiheessa en vielä ollut salille löytänyt.  Muutenkaan en harrastanut mitään liikuntaa.) Tuntui todella pahalta omassa kropassa. Silloin päätin, etten aio painaa 100kg.

Kumminkaan kaikki ei usko niin tässä oltiin vuonna 2006...

Noihin aikoihin oli ”muodissa” karppaaminen, jonka sitten otin tyylikseni, jolla pudotan painoa. Muistelisin idean olevan simppeli – täysjyvätuotteita, salaattia ja lihaa. Toisin kuin nykyään, niin mitään en punninnut. Söin usein, sopivan pieniä annoksia. Tuohon aikaan en lisännyt liikuntaa, koska kuuluin niihin, jotka eivät kehdanneet urheilla julkisesti. Itse ajattelin silloin, että porukka tuomitsee. (Läski lenkillä!) Nyt voin sanoa, että oma paikkani silloin olisi ollut kuntosalilla tai lenkkipolulla. Tätä menoa jatkoin kaksi kuukautta, jonka jälkeen kävin puntarilla. Paino olikin tippunut 96 kilosta 86 kiloon! 10kg 2kk! Olin hämmästänyt, iloinen ja tyytyväinen itseeni. Tämä oli ensikosketukseni ”ruokavalioon” ja ymmärrys sen tärkeydestä. :) Samalla leikkasin letin lyhyeksi.! :D

Kun olin pudottanut painoa, niin mielessäni alkoi liikkua kuntosalille meneminen… Kynnys oli vaan liian suuri ujolle kaverille. :D Kuulin, että pari kaveria oli alkanut käymään salilla ja siinä völjyssä sitten uskaltauduin ensimmäisen kerran salille. Salille kun uskaltautui, niin sille tielle ollaan jääty. Salilla käynti oli pitkään ON-OFF-suhdetta. Välillä käytiin ja välillä oli pidempiäkin taukoja. Ruokavalio oli lähinnä sinnepäin. Välillä lihottiin ja välillä laihdutettiin. :D

2011 vuoden joulukuu. 3-4kk ehditty panostaa.

Ensimmäisen kerran aloin oikeastaan panostamaan 2011 vuoden puolessa välissä, kun armeijasta pääsin. Aloin itsenäisesti hakemaan tietoa joka paikasta niin treenaamisesta kuin ruokavaliosta. Kokosin itselleni ruokavalion, joka silloin taisi koostua 3 ateriasta ja 2 välipalasta. Treeniohjelmana käytin 2+3 -jakoista (2 päivää ”perusbodausta” ja 3 päivää enemmän ”volyymi-/pumppityylillä” .) Tämän tyylistä treeniohjelmaa suosin vieläkin. Puntteja kolistelin pari vuotta. Silloin tein myös enemmän voimabodailua, jonka myötä kärsin useamman loukkaantumisen. Isoinpia loukkaantumisia ovat olleet olkapäässä repeämä, alaselässä repeämä, jossa samalla iskias, välilevyt ottivat osumaa sekä toinen polvi on ollut melko sökönä. Tässä myös yksi syy, miksi panostan (varsinkin nykyään) enemmän tekniikkaan kuin painojen korottamiseen. Loukkaantumiset ovat kehityksessä pahimpia hidasteita. Kantapään kautta opittuja asioita. :D

Hotellista 2014 jyväskylän kisojen jälkeen.

2014 julkaistiin uusi laji - men´s physique juoniorit. Tämä aukaisi sen oven, että saatoin kesken vuoden ostaa kisalisenssin ja kisata syksyllä… Tämä oli itselläni viimeinen mahdollisuus osallistua junnuihin. Isommilta pojilta kävin kysymässä neuvoa ja vinkkejä. Mietin viikonlopun yli. Sitten päätin, että nyt lähdetään kisaamaan ja aloitetaan kisadieetti. YOLO! Otin silloin yhteyttä Jiipee Pulkkiseen, jonka kanssa aloitettiinkin dieetti heti kun olin käynyt Torniossa mutkan hänen luonaan. 2014 kilpailin juniorina ja saavutin Jyväskylän karsinnoissa Men´s Physiquen -178cm yleisen sarjan voiton. Samalla tulin valituksi parhaana juniorina edustamaan Suomea MM-kisoihin, jossa ei enää oikein mennyt hommat nappiin. MM-kisat Meksikossa olivat kuitenkin itselleni parhaimpia kokemuksia ikinä ja tapasin todella hienoja ihmisiä! :) 2014 kisojen jälkeen jatkoin taas omassa valmennuksessani. Hommahan meni hieman läskiksi, koska en oikein osannut palautua kisadieetistä joka oli täysin uusi juttu. Vaikkei paljoa mitään syönyt, niin läskiä vaan tarttui.

Osa MM-joukkuetta :)

2015 Oulun karsinnat.

2015 vuoden alussa olin alkanut miettimään, milloin kisaisin uudestaan ja kenen valmennukseen menisin. Kävin kaverin mukana helmikuussa Uusitalon Arin luona Kemissä ja homma nappasi saman tien. Itseeni vaikutuksen teki niin treenitekniikat kuin tutkittu tieto. Sain yhdessä päivässä paljon uutta tietoa sekä vahvistusta omiin ajatuksiin. Tunsin, että ajatusmaailmat kohtasivat.  Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin se, että sain paljon apua ja neuvoja, vaikken ollut edes aloittanut valmennusta. Näki, että toinen todella haluaa auttaa. Maaliskuussa aloitettiin kunnolla yhteistyö ja vaikkei lähtökohdat kummoiset ollut, niin pistettiin tähtäimeksi tulevan syksyn kisat. Vain noin 3kk ehdittiin pitämään kunnollista kehityskautta, jonka jälkeen alkoikin dieetti. Kehityskausi jäi turhan lyhyeksi ajatellen siirtymistä junnuista aikuisiin. Koska 2014 kunto oli jäänyt vajaaksi, niin pelkästään kireämpänä oleminen toisi paremman paketin lavalle ja saisi kropasta enemmän irti. Samalla näkisi paremmin, mikä on potenttiaali tulevaisuudessa. Pääsinkin todella kireään kuntoon ja painoa oli 3kg vähemmän kuin vuonna 2014. Fysiikka koki tällä dietillä selvää muutosta parempaan.

Syksyllä 2015 saavutin Oulun karsintojen voiton ja Lahdessa SM-kisojen 8.sija. Vaikka tavoitteet oli korkeammalla, niin lähtökohtiin nähden jälkeenpäin pystyn hyväksymään tilanteen. :D

2015 kisadieetin muutos. Reilut 20kg sulateltu rasvaa.

Sitten päädytäänkin tähän päivään! Tämmöinen on siis lyhyt tiivistetty historiani, miten lajiin päädyin ja myös sen vierestä. :D Tarkoituksena oli vähän esitellä itseäni ja kertoa myös siitä, että tässä lajissa kisaa ihan 'normaaleja' ihmisiä. Ei tarvise olla mikään supermies/-nainen, vaikka vaativaa hommaa onkin. :D ”Jos minä pystyn tähän, niin kuka vain pystyy” Pitkälti tämä homma on päästä kiinni ja vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Olen itsekin ollut siinä tilanteessa missä moni muu eli kärsinyt ylipainosta. En todellakaan ole ollut aina mitenkään urheilullinen vaikka nyt urheilu ja hyvinvointi on lähellä sydäntä. Tähän on päädytty valintojen kautta ja todella nauttii tästä tekemisestä, sekä kun tuntee itsensä terveeksi. Kisaaminen on se lisäpotku tähän tekemiseen, jota jatkaisin, vaikken kisaisi.

Jokainen valitsee tiensä, kunhan itse nauttii sillä tiellä kulkemisesta. Aina sekään ei helppoa ole. :D
T: Jonne Salmi

Men's Physique - Jonne Salmi

Heipähei!

Dieetti on dieetattu. Kisat on kisattu. Eteenpäin mennään. Elämä on alkanut voittaa kisojen jälkeen niin henkisesti kuin fyysisesti.

Ei kisadieetti mitään herkkua kokoajan ole. Dieetin alku on oikeastaan melko mukavaa aikaa ja hyvällä pöhinällä kulkee eteenpäin… Mutta lopussa alkaa alun vauhti hiipua ja tennari painaa. Silloin se dieetti oikeasti vasta alkaa.

Kuva: Arctic 247 Gym

Kiirettä on pitänyt kisojen jälkeen. Välillä tuntuu vuorokaudesta loppuvan tunnit ja viikosta päivät. :D Kuitenkin ajattelin pienin hiljaisuuden jälkeen alkaa taas kirjoittamaan vähän tästä ”mystisestä bodilaiffista”. Mitä se pitää sisällään?  Mitä meikäläinen on touhunnut vuoden aikana?  Mitä on suunnitelmissa tulevaisuudelle?

Mikä minut on pitänyt kiireisenä? Tässä on tultu päiväduunia painettua. Viimepäivinä keskimääriin 10-12 tuntia, joka on toivottavasti väliaikaista näin pitkät päivät. Treenatakin kuulema pitäisi, jos aikoo lihasta tehdä. :D Siispä treenit on tehty, vaikka välillä pitkät työpäivät painavat. Onneksi treenaaminen on mukavaa varsinkin, kun treenit kulkevat. Eihän puntille pakko ole mennä, mutta mielellään sitä käykin lihaksilla leikkimässä. :D Viikonloput varsinkin menevät salilla, kun saa kunnolla keskittyä itse asiaan. :D

Olen myös aloittanut Lapin urheiluopiston järjestämän ravintovalmentajakoulutuksen. Itse en ole koskaan ollut mikään mallioppilas. On hyvä huomata, kuinka mukavaa on opiskelu, kun opiskelee ja lukee niitä asioita, mikä oikeasti kiinnostaa. Ettei sitä omaa polkua ole löytänyt kun yläasteelta pääsi. :D Vaikka paljon on touhua, niin tavoitteita kohti mennään! Arkeahan tämä vain on. Eiköhän tämäkin tästä tasoitu. :)

Höpisen vähän itse asiasta eli treenaamisesta. Oujee! :D Fiilikset treenien suhteen ovat olleet todella hyvät. Kävin valmentajani Uusitalon Arin luona Haaparannalla jokunen viikko sitten tsekkaamassa tekniikkoja paremmalle mallille. Samalla suunnittelimme tulevia tavoitteita sekä mitä niiden eteen tehdään.

Treenaamassa käyn Arctic 247 Gymillä. Sali on laajentanut ja uusia laitteita tullut, niin sitähän on ollut niikuin pikku lapsi karkkikaupassa. :D Puntilla tulee käytyä noin viisi – seitsemän kertaa viikossa, viikonloppuna välillä kaksi kertaa päivässä. Nyt treeneissä erityisesti panostetaan lihaksen käyttämiseen ja lihaksen hermottamiseen. Ainoa ns. erikoisempaa treenissä tulee sarjojen ja yksittäisten toistojen sisällä. Eli käytännössä toistojen tempoa muuttamalla pyritään ottamaan jokaisesta toistosta mahdollisimman paljon irti, ettei paine lähde kohdelihakselta hetkeksikään. En siis pyri suoraan nostamaan voimatasoja, vaan sitä mukaan kun saa pidettyä liikkeen lihaksella, siirrytään raskaampiin painoihin. Pienet painot, pienet lihakset niin jätetään voimailu niille joilla voimaa on. :D

Dieetin jälkeen lihakset ottavat hyvin vastaan ”perustreeniä”. Vielä palautellaan kroppaa kisadieetistä. Ei mitään ’aivot narikkaan’ –treenejä, mutta kovaa vedetään. Kun aikanaan vielä kovemmat treenit tulevat, niin saadaan paremmin perille lihakselle, kun opeteltu nyt käyttämään lihasta. ;) Lihaksista panostetaan rintaan, olkapäihin ja ojentajiin jotta niissä olisi muutakin kuin luuta. Tällä hetkellä niistä erityisesti panostetaan mannerlaattoihin (tai tuleviin) eli rintalihaksiin. :)

Päivän 2. Treenin ojentaja pumppailua. Kuva: Arctic 247 Gym

Syöminen kun on mukava asia, niin nopeasti vähän siitäkin. :D Ruokamääriä on kokoajan nostettu pikku hiljaa ylöspäin. Dieetin jälkeinen jatkuva sairaanloinen nälkä on loppunut ja ihmismäinen terve nälkä on tullut tilalle. :D Paino keinu parisen viikkoa sitten noin 84 kilossa. Ruokaa nostamalla paino on tippunut keinumaan 81-82 kg paikkeille. Ennen viimeistä nostoa paino alkoi tippua jo alle 80kg… :D Hyviä merkkejä siitä, että kroppa on lähtenyt hyrräämään. Eikä se syöminen lihota vaan mitä syö. ;) Puhtaasti syödään. Kaikki ruoka menee puntarin kautta kurkusta alas. Yhtenä päivänä viikossa annan itselleni luvan herkutella ettei liian vakavaksi mene. Syöminen kun on kivaa ja läski lämmittää näin talvella. :D Tarkoituksena on kumminkin kehittyä eikä pysyä kisakunnossa. :)

Rintaa treenasin mutta hauiksia näyttelen. :D Kuva: Arctic 247 Gym

Tässäpä tämmöinen alkupuhe ja pientä nykyinfoa! :) En nyt alkanut pidempiä höpisemään treeneistä, ruuista tai tuosta viime kisadieetistä. Kerron niistä tarkemmin tulevissa päivityksissä, jottei yhdestä päivityksestä tule montaa sivua pitkä. :D Pysykäähän kuulolla niin saatte enemmänkin kuunnella meikäläisen porinoita! :) 

Älkääkä olko liian tuhmia pikkujouluissa jotta saa jouluna lahjoja! ;) T: Jonne Salmi