Kisadieetti - Oulun Karsinnat!

Tämmöinen riuku, 2 viikkoa oulun karsintoihin

Hola!

Pienen nykyteknillisen ongelman kanssa painiessani vähän venähti päivitys. :D

Jatketaan suoraan tarinointia viime kisadieetistä!

Noin kuusi viikkoa oli aikaa Oulun karsintoihin.

Tulikin valinnan paikka - vähennetäänkö ruokaa vai otetaanko aerobiset peliin. Tuli päätös ottaa aerobiset mukaan. Niitä tuli viikossa yhteensä kaksi tuntia, 30min matalasykkeisiä settejä. Nousin suoraan sängystä pihalle. Kroppa laitettiin käyntiin heti aamusta, rähmät silmissä. Itse en kauheasti välitä aerobisen tekemisestä, muttei sitä onneksi paljoa ollut. Dieetti oli kesällä ja oli hyviä ilmoja aerobisen tekemiseen. Monesti jopa tykkäsin käydä kävelyllä lammen ympäri. Samalla kävi päässä läpi omia ajatuksia sekä mietti tulevaa.

Ruuan kalorit olivat aivan lopussa korkeimmillaan vielä 1900kcal. Muutamia päiviä käytettiin 1300kcal, muttei sen alapuolelle enää menty. Dieetti eteni sen verran hyvin, että lähes viikoittain sain tankkailla kroppaa. Vaikkei sitä tankkaamisen takia dieetata, niin kyllä sitä aina odotti, milloin pääsisi taas syömään enemmän. :D Oppii todella arvostamaan ruokaa, jos ei muuta. :D

1 viikko oulun karsintoihin

Paria viikkoa ennen karsintoja kävi valmentaja tsekkaamassa joko pullukka alkaa olla oikeassa kuosissa. :D Palaute olikin hyvä. Se ei kuulemma ollut kuin freesaamista vaille lavakunnossa. Tämä tuli jopa pettymyksenä… :D Olin päässyt jo nyt selkeästi kireämpään kuntoon kuin edellisellä kisadieetillä - ja  paljon helpommalla. Nyt sain syödä enemmän ja aerobista oli monta kertaa vähemmän. Kroppa toimi paremmin sekä pääosin oli parempi olla.  Välttämättä ”kovempi työ” ei ole parempi tai takaa parempaa lopputulosta. Asiat on tehtävä fiksusti, kroppaa suostuttelemalla sekä kuuntelemalla.

Vähän ennen karsintojen viimeistä viikkoa alkoivat lenkkarit todella painaa jalassa ja puhti olemaan poissa. Tässä tuleekin se ajoittaminen tärkeään rooliin! Ei pidä olla etuajassa kunnossa, vaan juuri silloin kun on oikea aika. Juuri kun alkoi olla raskasta, alettiinkin freesaamaan kroppaa lavakuosiin ja olo alkoi kohentua. Kävin jo vähän läpi viime postauksessa, sitä kuinka varsinkin kisadieetin loppu alkaa vaikuttaa kehoon ja olotiloihin. Viimeinen viikko on valmentajan ja valmennettavan välinen salaisuus. Eipä siitä siis sen enempää. Voin todeta, ettei tehty mitään ihmeellisyyksiä tai ”hokkuspokkus-temppuja”, sillä kisakunnossa oltiin ja kroppa vain freesattiin. Treenattiin menemään ja syötiin enemmän. :D

@ Kampaamokauppa Sitruuna - Riina Torppa

Viimeiseen viikkoon kuului tietenkin ihokarvojen poisto. Suurimman osan poistatin vahauksessa ja loput viimeistelin höylällä. Oltiin taas posliinipossu sileine säärineen. :D Tietenkin fleda piti myös laittaa minttiin. :D

Perjantaina saavuttiinkin Ouluun, jossa tuli käytyä vielä viimeinen treeni ennen kisoja. Sen jälkeen menin suoraan kilpailijakokoukseen ilmoittautumaan, joka kävi onneksi nopeasti. Sieltä siirryin sujuvasti hotellille, jonka huoneen avaimen olin saanut jo etukäteen. Dieettipäissäni yritin väärään hotelliin. Tyhmäksihän virkailija katsoi mutteipa siinä mitään uutta ollut. :D

Vihdoin pääsin lepäämään, syömään ja laittamaan ensimmäisiä kerroksia kisavärejä pintaan. Rentouden varmistamiseksi avasin viinipullon, ettei tule jännäkakka housuun. :D Aamulla vedin taas lisää ruokaa naamaan, kerros laitettiin väriä pintaan ja tietenkin kisameikit!. :D Kiitokset Ollosen Marikalle väreistä ja meikeistä. :D Ei sitä joka päivä saa miehenä kehuja, kun kuulema näyttää kauniilta meikeissä. :D  Sai ilmeisesti pärstästä edustuskelpoisen. :D Pikku hiljaa oli aika siirtyä kisapaikalle.

Karsinnat Oulussa oli melko pieni tapahtuma, mutta kivalla tavalla intiimi. Takahuoneessa oli pienet tilat. Väkeä ei ollut paljoa kerralla paikalla. Siellä tuli köllöteltyä ja röpistyä muiden kanssa. Pikku hiljaa aloin ottamaan pumppia lihaksiin, sekä levittelemään öljyä iholle. (perus heteroa meininkiä meikit naamalla :D) Yleensä olen melko kova jännittämään. Nyt jännitystä ei juuri ollut, ehkä pienistä kisoista johtuen tai viini vaikutti vieläkin. :D

Pian tuli minun vuoro mennä lavalle ja vielä ensimmäisenä. Kävelin ja jäin väärään paikkaan keikisteleen - ensimmäinen moka. :D En ollut poseerannut kisahousuilla aiemmin ja nehän liikkuessa alkoivat nousta napaan saakka. :D Hymyä naamaan. vaikka kuinka vituttaa. ”Kaikki kuuluu asiaan”. :D Vaikka ei mokaisikaan, usein itsellä on tunne, ettei mikään meinaa sujua. Loppujen lopuksi homma meni niin kuin pitikin. Karsintojen voitto. Eipä se niin pieleen mennyt, vaikka siltä tuntui. :D Tästä olisi hyvä jatkaa kohti Lahden SM-kisoja.

Karsintojen jälkeen piti käydä tietenkin syömässä Burger King:ssä, kun siihen oli mahdollisuus. :D Eihän se pahalta maistunut! Käytiin valmentajan kanssa läpi karsinnat ja mitä asioita korjataan Lahteen. Samalla tuli myös päätös vielä kiristää kondista, joten pariksi päiväksi lisättiin aerobista. Esiintymistä ja poseerausta pitää hioa, jotta esiintyminen olisi varmempaa tällaiselle arkajalalle. :D Päivän päätteeksi alkoi matka takaisin Rovaniemelle. Seuraavana päivänä jatkuisi taas dieetti! Sen vuoksi pitikin käydä tyhjentää matkalla yksi lounasbuffetti :D Rovaniemellä piti vetää vielä hiukan herkkuja naamaan, jotta jaksan painaa viimeiset viikot kovalla pöhinällä! :D 

Tästä jatkettiin täysillä kohti Lahtea!

Kisojen jälkeen illalla pullaa poskeen! :P

Nykypäivää, Kisadieettiä ja Mitä se vaatii!

Terveppäterve!

Joulun hässäkkä meni. Tuli syötyä sekä vastapainoksi levättyä paljon. :D Pitihän se vapaapäivinä kumminkin tehdä kaksi treeniä päivässä, jotta saa joulun kalorit hyödynnettyä. Vahingossa saattaisi jopa lihasta tarttua. :D Joulun hulinoita ennen otin viikon kevennyksen treenistä. Alkoi kroppa tuntua nihkeältä eikä treenaamaan edes tehnyt mieli. Viikon kävin salilla peukaloita pyörittelemässä ja painoihin vähän nojaileen. Huomasin ylimääräisen levon/kevennyksen tulevan todellakin tarpeeseen! Kevennyksen jälkeen lähti taas pöhinä käyntiin. Villasukat vain sutivat jalassa, kun lähdin kämpiltä salille!

Joulun jälkeinen kondis ja kinkun siirtämistä lihaksiin

Pääsi vuosikin välissä vaihtumaan. Taisi olla eka kertaa moneen vuoteen, että heräsin tammikuun 1. päivä ilman krapulaa... :D Näin ne ajat muuttuu. Aloitin vuoden käymällä kaverin kanssa valmentajan luona Haaparannalla Eurogymillä. Suunniteltiin taas asioita etiäpäin. Ei ollut joulun jälkeen kondis tarpeeksi pehmoinen, joten lisättiin kaloreita koneeseen. Saa oikein luvan kanssa syödä enemmän ja sehän on mukavaa! :D Treeniohjelmaan tehtiin muutoksia ja treeniin lisättiin tehoa. Varsinkin pääliikkeessä fiksusti voimatasoja nostaen sekä nopeutta tempoon. Tässä on nyt aikansa opetellut entistä paremmin ja jopa uudestaan käyttämään lihaksia. Nyt jos pääsisi nauttimaan työn hedelmistä, jottei niin paljoa joutuisi miettimään mitä sillä lihaksella tekee. :D Asteittain, fiksusti eteenpäin!:)

Se olisi vuosi paketissa. Meni edellinen vuosi pitkälti kisaamisen äärellä. Tyhmä pää kun ei osaa vain olla. :D Tähän väliin voisin aloittaa jonkinlaisen wrap-up:in edellisestä vuodesta eli pitkälti tämän kertaisesta kisadieetistä.  Kävin jo vähän läpi edellisessä postauksessa nopeasti tapahtumia läpi, mutta yritetään ottaa enemmän irti. :D

Edellisen kisadieetin päätyttyä 2014 oli homma mennyt kirjaimellisesti läskiksi. Paino nousi kisojen jälkeen melkoisen nopsaa - eikä hyvällä tavalla. :D Kroppa oli niin väsynyt, eikä lihakset täyttynyt, vaan neste puski ihon alle. Pian olikin paino lähes samassa, missä oli ennen kuin dieetti alkoi… Kevyt +15-20kg. Kunto pilalle viikossa ja iho kipeänä nesteiden takia. :D Enkä uskaltanut ruokaa lisätä, sillä kauhistelin turpoavani vain lisää - Vaikkei paljon mitään edes syönyt ja oli jo turvonnut kuin pallokala… Dieetin jälkeen olin jatkanut ilman valmennusta. Nämä dieetiltä palautumiset olivat aivan uusia juttuja ja kroppaa oli melkoisesti jouduttu vedättämään dieetillä. Dieetin lopulla tein 14 tuntia aerobista ja 10 salitreeniä viikossa, sekä kalorit 1000-1500 paikkaille. ”Turha enää pyyhkiä, sillä paskat on jo housuissa.” :D Pitää vaan yrittää oppia näistä, vaikka sudenkuopassa mutkan käymällä. :D Siinä sitten pyristeltiin ja nyt jälkeenpäin tuo aika kisojen jälkeen oli yhtä tyhjän kanssa. :D Ei syöty tarpeeksi, mutta treenattiin enemmän kuin tarpeeksi.

Ensimmäinen päivä dieetillä 94kg. Joko huomaa... :D

Helmikuussa 2015 aloin kunnolla miettimään, milloin kisaisin uudestaan ja kenen valmennukseen menisin. Tuli juteltua kavereiden kanssa, mitä heillä oli kisojen osalta suunnitelmissa. Sitä kautta päädyin käymään kaverin kanssa Uusitalon Arin luona Kemissä. Tarkoituksena oli silloin lähinnä katsoa tekniikkoja läpi sekä muuten vain röpistä lajista sekä kisaamisesta. Koko päivä siellä menikin röpisten. :D Kuten edellisessä postauksessa kerroin, että sain jo paljon uutta tietoa sekä neuvoja, vaikkei oltu mitään valmennusta aloitettu. Tämä olikin asia, mikä itseeni henkilökohtaisesti teki vaikutuksen. Sain Arilta kommenttia, että kroppa toimii, se vaan oli tukossa. Vähensin treenaamista sekä lisäsin hiilaria, jonka seurauksena paino alkoikin putoamaan. Mätisäkki alkoi näyttämään,  edes vähän vähemmän mätisäkiltä. :D Maaliskuun paikkeilla aloitettiin Arin kanssa kunnolla yhteistyö. Asetimme tulevan syksyn tavoitteeksi. Edellisenä vuonna kunto oli jäänyt vajaaksi,  joka jätti vielä ison kysymysmerkin potentiaaliin. Siinä oli tärkein syy lähteä jo syksyllä kisaamaan. Kunnolla kehitykseen aikaa oli noin 3kk ennen dieetin alkamista, joten kovaa pyristeltiin eteenpäin, jotta edes jotain saisi aikaan. :D Sillä tänä vuonna siirtyisin aikuisten karkeloihin.

6 viikkoa dieettiä takana. Kuva:Arctic247gym

Toukokuussa lähti dieetti käyntiin. Paino oli n.94kg. Huomasin, ettei kisojen välissä ollut kroppa täysin palautunut ja tottunut suurempiin ruokamääriin, sillä taisi vaatia lähemmäs -1500kcal pudotuksen ennen kuin paino lähti putoamaan. Tämän jälkeen paino ei tainnut jumittaa kertaakaan koko dieetin aikana, joten homma lähti kumminkin toimimaan niin kuin pitikin! :) Dieetti lähti pelkällä kaloreiden pudotuksella. Mikään ei muuttunut muuta kuin, että ruoka väheni ja tekeminen parani. :D

Tästä välistä eli tulevasta 2-3kk ei kauheasti ole kerrottavaa, sillä kisadieetin alku on pitkälti ”kesäkuntodieettiä”. Varsinkin kun se vedetään kesää vasten. :D Ei aerobisia ja ruokaa vielä on kohtuudella. Ei se alku paljoa paina. Mitä nyt nälkä välillä kiusaa. :D Voisin sanoa, että viimeiset 8-6 viikkoa ovat vasta itse sitä kisadieettiä, kun mennään rasvaprosenteissa tarpeeksi alas. Siinä vaiheessa monilla dieetti on kestänyt jo useamman kuukauden. Vaikka dieetti vedetään kuinka fiksusti, niin pelkästään, kun rasvaprosentti laskee tarpeeksi alas, alkaa hormonitoiminnot heikkenemään tai saattavat olla jopa ihan nollissa. Tämä pelkästään tuottaa melkoisesti vaivaa ihan mielialoista ja jaksamisesta lähtien. Siihen vielä lisätään kisaamisen aiheuttama stressi ja yleisen jaksamisen puuttuminen ruuan vuoksi, niin saadaan melkoinen paketti välillä kasaan. :D (Lajissani helpottaa se, ettei tarvi  yrittää vetää pakaroita lihassäikeille.) :D Näihinkin olotiloihin jännästi tottuu niin hyvin, ettei sitä välttämättä itse edes huomaa. Vasta kun dieetti on ohi ja kroppa alkaa palautua huomaa,  kuinka taas jaksaa paljon paremmin ja kuinka silloin oli väsynyt. Vielä jos on kovapäinen, niin millään ei myönnetä vaikka dieetti painaisi. :D

12 viikkoa dieettiä takana! Kuva: Arctic247gym

Vaikka tämä dieetti oli loppujen lopuksi melko helppo ja sujui paremmin itselläni kuin edellinen dieetti, niin silti dieetin lopussa alkaa väsyä rasvaprosentin tarpeeksi laskettua ns. hyvinvointirasvojen alapuolelle (eli rasvaprosentti missä kullakin yksilöllä on luontainen olla). Juurikin se yleisen jaksamisen puute ja mielialojen temppuilu. Lopussa pelkästään ihmisten kanssa oleminen vaati välillä itsensä keräämistä, jonka vuoksi dieetin lopulla alkaa viihtyä yksin. Treenaaminen ei suju aina niin kuin toivoisi. Silloin kiukuttaa ja hermostuu itselleen. :D  Ongelmat, mitä tulee vastaan, voivat tuntua monta kertaa vaikeammilta, mitä ne oikeasti ovat. Lisäksi huomaa stressaavansa turhista asioista. Ettei tämä ole vain hassunhauskaa fitness elämää. :D Kuten "normaalissa elämässä" löytyy kisadieetillä hyviä, kuin huonojakin päiviä.

Mutta tätä se kisadieetti välillä on! Turha silti valittaa, koska tähän vapaehtoisesti lähtee. Sitä kun todella haluaa ja tykkää kisata. Tietyllä ”sairaalla” tavalla nauttii tästä itsensä haastamisesta! Sillä on tämä pirun siistiä hommaa ja välillä todella hauskaa. :D

6 viikkoa dieettiä jäljellä! Kuva:arctic247gym

Kisadieetti on kovaa kropalle. Itse sen tiedostan sekä ymmärrän riskit. Kilpaurheilu ei ole koskaan tervettä. Kaikissa lajeissa on omat riskinsä. Kisadieetissä on päivämäärä. Silloin pitää olla kisakunnossa eli rasvaprosentti todella alhaalla. Niinpä dieetin pitää edetä koko ajan eteenpäin. Joskus  tämä vaatii enemmän työtä. Kisadieetti voidaan silti toteuttaa todella fiksusti ja itse koin tämän dieetin todellakin onnistuneen siinä.

Tulipa pitkät alustus- ja loppupuheet! Sen vuoksi ensi postauksessa jatkan kisadieetin kertomista - karsinnat ja SM-kisat. Lisäksi kerron ajasta, kun olen oikeasti kisadieetillä eli viimeiset 8 viikkoa! :) Tuli nyt edes vähän avattua mitä se kisadieetti kisaajalta vaatii.

Hyvää ja vahvaa uutta vuotta! T: Jonne Salmi